sunnuntai 29. kesäkuuta 2008

Olo kuin ihmisellä

Sauna, peseytyminen, puhtaat vaatteet. Ukkosen virkistämä ilma. Voittaja fiilis, kun tavote on saavutettu. Vatsa täyteen ruokaa. Mukavasti kivistävät reisilihakset. Istuskelua kavereiden kanssa nuotiolla auringon laskiessa järven taakse, Linnut hiljenee illan pimetessä. Hiljaisuus.

Tämä on elämää!

Reissu ja erityisesti porukka on ollut mahtava.

Leenalle reissu otti silminnähden voimille, mutta hitaalla tasasen tappavalla tahdilla Leena on tullut valittamatta perille asti. Siinä on meille pojille opittavaa. Leena oli ensimmäinen Hänkkään polkenut tyttö. Tehkääpä tytöt perässä.

Api on nyt nuorin Hänkkään polkenut. Hyvin on Api jaksanut. Apin innostuneisuus on ollut tarttuvaa ja sitä on ollut ilo seurata. Lienee Api reissussa paljon oppinutkin.

Tuksa on uskomattoman sitkeä kaveri. Tuksa ei joukosta tipu, eikä mikään tunnu Tuksaa vaivaavan. Erittäin mukava matkakumppani.

JJ on taas sivistänyt meitä pitkin reissua, ja herrasmiesmaisesti seurannut ja huolehtinut Leenan hyvinvoinnista.

Sorvi on iloinen ryhmähengen luoja, jolla riittää iloista juttua tai tempausta tilanteeseen kuin tilanteeseen. Sorvi on jakanut reissussa eräosaamistaan.

Romu on tunnollinen puurtaja, joka huomaamatta hoitaa mittavan osan hommista. On se sitten jonon vetovastuu tai leirielämä. Varustekeräilijänä Romu on opettanut paljon varusteista.

Ile on presidentillisesti pitänyt porukasta huolta. Varmistanut että kukaan ei jää porukasta ja että aikataulut pitää. Opettanut ja seurannut, että Apilla ja Tuksalla kaikki on hyvin.

Kontilla on hieno pyörä.

Eli täydellinen porukka siis!

Matkaa kertyi kaikkiaan 381 kilometriä. Pyörät pyörivät 20 tuntia. Keskinopeus oli 19,5 km/h. Yhtään rengasrikkoa ei tullut.

Fyysisesti reissu oli sopiva. Raskas, mutta ei liian raskas. Olemme vielä paljon paremmassa iskussa kuin viime vuonna.

Väsyneenä, mutta onnellisena on kiva käpertyä makuupussiin nukkumaan.

Retkikunnalla kaikki erittäin hyvin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sipi onnittelee loistavasta yhteistyöstä jota olette tehneet (blogin kirjoittaja on vain vaatimaton omasta osuudesta). Fiilis on ollut käsin kosketeltavaa. Toivottavasti joskus olen itsekkin kokemassa moista!

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäistä kertaa olemme voineet olla mukana pyöräretkellä virtuaalisesti. Kotiväellekin matka on näin usean päivän myötäelämys.

Matkakertomus kuvineen on upeaa luettavaa, kiitos siitä! Hienoa, että Api on saanut olla "alaikäisenä" mukana porukassa, jossa voi kasvaa pyörävaelluksiin kiinni.

terv. Apin kotiväki