perjantai 8. kesäkuuta 2012

Tuoli64 eli retkemme dadaistinen kirjoitus Pizzeria Dadasta

Oli kananmunan makuinen päivä, kun asvaltti muuttui gebardiksi ja kiisimme taivaanrannan halki Mäntyharjuun. Katselin Dadan ikkunasta, kun polkupyöräryhmä sisällä tilasi kebab-annoksen, katsoi sitä hetken ja söi. Syödessään he alkoivat pyöriä yhä nopeammin ja nopeammin kunnes nousivat lentoon ja tekivät reiän Dadan kauniiseen paneelikattoon. Sitten seuraava tilasi kebab-annoksen, katsoi sitä hetken, söi, alkoi pyöriä ja nousi lentoon tehden reiän kauniiseen paneelikattoon. Vielä yksi heistä tilasi kebab-annoksen, katsoi sitä hetken, söi, alkoi pyöriä ja nousi lentoon tehden reiän kauniiseen paneelikattoon. Ja vielä yksi heistä tilasi kebab-annoksen, katsoi sitä hetken, söi, alkoi pyöriä ja nousi lentoon tehden reiän kauniiseen paneelikattoon. Katseltuani tätä hetken kyllästyin ja pukeuduin ohikulkeneeseen arokierijään ja pyörin Ristinaan. Olin kuullut sieltä saatavan saunomista, ja halusin nähdä sen omin silmin.
Daniil Harmsia mukaillen.


Ei kommentteja: